Minua pelottaa usein.
Pelottaa epäonnistua. Pelottaa, että avun pyytäjä suuttuu, kun vastaan "ei". Pelottaa, etten saavutakaan sitä, mitä haluaisin — joten en uskalla edes tavoitella. Pelottaa, että valitsen väärin. Pelottaa, ettei minua hyväksytä sellaisena kuin sisimmässäni olen. Pelottaa, etten enää itse voi hyväksyä itseäni, jos elän muiden mielipiteiden ohjailemana.
Mutta eihän tällaisella määrällä pelkoa voi edetä elämässä. Joskus pelko on ihan tervettä, kun seisoo liian lähellä kallionkielekettä ilman turvavaljaita. Tai kun joku uhkaa väkivallalla. Mutta minun mieleeni on muodostunut paniikkinappuloita myös vähemmän vaarallisten tilanteiden varalle. Näitä henkisiä vaaroja välttelemällä lopputuloksena on kuitenkin vajavainen elämä: elämä, jossa pelko estää omien tarpeiden ilmaisemisen ja omien unelmien täyttämisen. Sydämeni vaientaminen on virhe, johon olen sortunut monesti.
Olen pikku hiljaa alkanut ylipäätään tunnistaa, kun sydämeni yrittää ilmaista syvimpiä tuntojaan. Se tuntuu siltä, kuin sydämen alle ilmaantuisi tylppä paino. Mitä kauemmin pidän tärkeän totuuden piilossa, sitä syvemmälle tuo paino porautuu. Lopulta se jäykistää koko yläruumiin. Pahimmillaan jossain vaiheessa painon tunne kehossa on niin valtava, etten enää kestä sitä ja yksinkertaisesti pakahdun. Silloin totuus saattaa tömähtää ulos keskelle mitä epäsopivinta tilannetta. Helpottaa toki, mutta jälkiä saatetaan korjailla vielä pitkään.
On huomattavasti hienompaa, kun onnistun sen ensimmäisen painontunteen ilmaantuessa jo hetken harkinnan jälkeen sanomaan ääneen: "minä haluan" "minä tarvitsen" "minä toivon" "minun mielestäni". Minä minä minä minä minä. Itsekkyys ei ole hyvästä. Mutta terve itserakkaus ja itsekunnioitus, niitä tarvitsee ihminen, joka harjoittelee itsetuntemusta.
Minussa asuu mittaamaton voima ja rohkeus, ja kyky selviytyä mistä tahansa haasteista, kun annan kaikkeni. Pelkään, jos pelottaa, mutta teen sen silti. Se sama voima asuu sinussa. Lupaan tehdä jotain rohkeaa huomenna, sanoa ehkä jonkin vaietun totuuden. Entä sinä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti