tag:blogger.com,1999:blog-8963712252936181442.post6586460481682296363..comments2023-03-19T07:45:29.309+02:00Comments on Terveisiä elämästä: MyrskyRiimihttp://www.blogger.com/profile/14906385964312018547noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-8963712252936181442.post-6730739281159435852014-07-14T12:31:17.935+03:002014-07-14T12:31:17.935+03:00Kiitos kommentista. Näinhän se toki on, ettei tuli...Kiitos kommentista. Näinhän se toki on, ettei tulisi verrata itseään muihin. Varsinkin, kun helposti vertaamme omaa todellisuuttamme (suruineen ja murheineenkin) siihen ihannekuvaan, mikä meille toisten parhaista hetkistä näyttäytyy. Eli vertaus ei siinäkän mielessä ole reilu.<br /><br />Me molemmat toivomme, että kasvaisimme yhdessä ja yksilöinä suhteessamme. Mutta minusta myös tuntuu, että meistä molemmista tuntuu, ettei toinen tue kasvuamme vaan tuomitsee sen puutetta. Sydäntä riipaisevaa on myös se, että itse tiedän aivan hyvin osaavani käyttäytyä rakastavasti, myös hyvin tuohtuneena. Eilen vaan keitti yli niin kertakaikkisesti, että lakkasin yrittämästä.<br /><br />Oikeassa olet siinä, että vaikka eroaisimme, on sekin kasvua — ja minä olen suhteen aikana jo monessa mielessä kasvanut kypsemmäksi kuin olin sen alkaessa. Kaikeksi onneksi nykyään tiedän, että selviän kyllä, kävi kummin tahansa. Kiitos tsempeistä!Riimihttps://www.blogger.com/profile/14906385964312018547noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8963712252936181442.post-4915350293477736022014-07-14T10:39:46.323+03:002014-07-14T10:39:46.323+03:00Harmillista että nyt pyyhkii vähän matalapaineisem...Harmillista että nyt pyyhkii vähän matalapaineisemmin. <br />Mun mielestä omaa suhdetta ei kuitenkaan kannata lähteä vertaamaan muihin. Ei omiin aiempiin eikä ystävien, vanhempien tai mihinkään. Jokainen parisuhde on omanlaisensa ja jokaisessa suhteessa on myös ne omat ongelmansa. Myös niissä onnellisissa. On vaikea tavoitella sellaista joka on jonkun toisen rakentama. Toisen onnea ei voi saada itselleen täysin samanlaisena. Eikä tarvitsekaan. <br />Parisuhde on jatkuvaa kasvamista. Sekä pariskuntana että yksilönä. Ei teidän tarvitsekaan olla yhtä onnellisen oloisia kuin ystäväpariskuntanne. Kunhan olette onnellisia yhdessä omalla tavallanne. Tavalla joka saa teidät molemmat sellaiseksi että sitä toisten onnea ei osaa haikailla koska siihen ei ole tarvetta. Ja jos sitten tuntuukin että olette onnellisempia erikseen niin jonkunlaista kasvamista on sekin. Kovasti voimia ja jaksamista tässä elämäntilanteessa, kääntyy se nyt mihin suuntaan vaan. Toivottavasti kesä ja valoisuus jaksaisi myös hieman voimiinnuttaa :)Helihttps://www.blogger.com/profile/00186179199885136684noreply@blogger.com