Olen ehtinyt olla joulusta jo innoissani, stressaantunut, haltioissani, huolissani, pettynyt ja iloisesti yllättynyt. Tärkeimmät lahjat olen jo saanut: lumen ja rakkaat ihmiset (tässä järjestyksessä). Hösellys alkaa olla takana päin ja jäljellä on enää tärkein.
Suljen tietokoneen. Suljen toimiston oven. Hengitän raikasta pakkasilmaa. Otan pari tanssiaskelta lumessa. Avaan silmät sille, mitä on ympärilläni. Sille, mitä hyvää minulla juuri nyt on.
Kaikki läheiseni ja tuttuni eivät saa viettää joulua toivomallaan tavalla, yksi on sairaalassa, toinen vuodelevossa, kolmas pakotettu suhaamaan sukulaisissa, neljäs erossa rakkaistaan. Muilla, ja meilläkin, voi olla muuten vain vähän eri aikataulu tai kokoonpano, kuin minkä itse olisi ideaalitilanteessa valinnut. Tästä huolimatta koetan nauttia siitä, mitä kuitenkin saan. Unohdan odotukset ja otan joulun vastaan sellaisena, kuin se on tullakseen. (Tai siis yritän. Ja koetan saada itseni nopeasti kiinni, jos alan ottaa liikaa kierroksia siitä, mitä pitäisi.)
 |
| Helsinki 23.12.2014 aamuyhdeksän aikoihin. |
Joulurauhaa teille. Levätkää.
*otsikko: Markkula, Beritta. Kauniit ja rohkeat 7.11.1997
<3
VastaaPoista